sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

PA puolelle päivityksiä

Alkukesän helteillä alkoi taas kuumana käynnistyminen mennä sahaamiseksi. Oireet viittasivat aivan selkeästi tulvimiseen. Kylmänä lähti käyntiin heti, kuumanakin jos saman tien sammutuksen jälkeen väänsi avaimesta. Mutta jos pyörähti vaikka pidemmän ajorupeaman jälkeen huoltoaseman sisällä, niin konetta sai veivata tovin kaasu auki ennenkuin hörähti. 

Ongelmaa lähdin lähestymään uusilla neulaventtiileillä. Nurkka Solexit oli edelleen varustettu alkuperäisillä venttiileillä. Samalla oli tarkoitus laskea hieman bensapintaa, kun olin saanut vinkkiä että E10:n ja kuumakäynnistys ongelmien kanssa tämä voisi auttaa. Etanolibensa kun kiehahtaa herkemmin kuin ne 40 vuotta sitten pumpuilta löytyneet laadut.


Kuvassa vasemmalla uustuotanto neulaventtiili. Oikealla kaksi erilaista alkuperäistä, yli 40 vuotta vanhaa venttiiliä. Venttiileitä mittaillessa huomasin, että uustuotanto venttiili oli millin pidempi kuin alkuperäiset eli käytännössä bensapinta asettui uudella venttiilillä automaattisesti millin matalemmalle.

Nyt olen pari viikkoa ajellut venttiilien vaihdon jälkeen ja bensapinnan laskusta ja mahdollisesti uusista, pitävämmistä venttiileistä johtuen kuumakäynnistys parani huimasti. Edelleen joutuu pikkuisen enemmän pyöräyttämään konetta jos on ihan reilu helle ja pidempään ajoa takana mutta nyt ei tarvitse enää jännittää huoltoasemalle pysähtymistä.

Kesällä tuli bongattua Limebugilta type 4:sen bensapumppuja mitä mainostettiin EU:ssa valmistetuiksi ja luvattiin ihan oikeasti E10 kestävyys. Tähän saakka on ajeltu alkuperäisen yli 40 vuotta vanhan bensapumpun voimin mutta sen kesto on alkanut pikkuhiljaa jännittämään. Vanhan pumpun kalvot kun olivat jo tiensä päässä 6 vuotta sitten, kun pumppua entisöin. Silloin ei kaupoista saanut korjaussarjoja eikä edes uusia type 4:sen pumppuja. Viime vuosina tilanne on onneksi parantunut ja nelkkuun on jo pari vuotta saanut uusia pumppuja ihan kaupan hyllyltä. Nyt nähtävästi myös etanolia virallisesti kestävinä malleina.


Tänään sattui olemaan sopivasti luppoaikaa joten bussin perä ilmaan ja pumppu vaihtoon. Uudessa pumpussa ei ole enää vastaavaa sisäistä suodatinta kuin alkuperäisessä joten samalla asensin tankin lähtöön metallisen polttoainesuodattimen.


Huomenna koeajolle...

torstai 23. heinäkuuta 2020

Lähiseutumatkailua

Yöreissuja ei ole tehty mutta bussi on pörissyt lähes joka päivä. Teemana on ollut lähiseutumatkailua fiilispohjalta ja sadepilviä väistellen. 

Lauantaina kurvattiin Oravivuorelle etsimään näköalatornia. Muutama kilometri hiekkatietä, kuoppia ja nimismiehenkiharoita väistellen. Nyt on tämäkin Unescon maailmanperintökohde nähty. Melkein 30 vuotta asuttu lähes naapurissa ja nyt vasta tänne ehdittiin!


Paluumatkalla pysähdys Korpilahden satamassa. Jäätelöä ja hieman kulttuuria rannan taidenäyttelyssä.



Maanantaina käännettiin nokka pohjoiseen ja kohteena oli Äänemäen näköalatorni Äänekoskella. Kiivettiin tornin juurelle saakka bussilla. Kapea ja kuoppainen polku selvittiin hitaasti luikerrellen niin ylös kuin alaskin. Muutaman pohjakosketuksen saattelemana. Tänne ei kannata kauhean matalalla kulkuneuvolla yrittää.


Keskiviikkona Taidekaupunkiin eli suunnaksi Mänttä-Vilppula. Paikallisoppaiden kanssa kierrettiin Serlachius museot, Gustaf ja Gösta. Mäntän keskustasta hieman hiukopalaa, Agnus-burgerit Cafe Alexista salaatin kera.


Mäntän Klubilla kuskille kahvitauko, kyytiläisille skumppaa ja mansikoita.



Joenniemen saaren rannassa kannattaa käydä tsekkaamassa rantakallioon jo vuonna 1915 veistetty patsas.

Kauas ei taaskaan tarvinnut lähteä. Omilta nurkilta löytyy yllättävän paljon nähtävää!

sunnuntai 12. heinäkuuta 2020

Kesämiitti #3

Viikonloppu vietettiin Marjoniemen leirintäalueella Pyhäjärvellä. Vintage VW Garage järjesti mainiot kemut.  Perjantaina iltapäivästä kurvattiin paikalle sadekuurojen saattelemana. Leiri saatiin pystyyn hetkeä ennen sadekuuroa ja leiriä pystyttäessä pääsi kastumaan vain tennarit.

Sadekuuro kun hellitti, niin aurinko tuli esiin ja sitä riitti sitten koko viikonlopulle. Tennaritkin sain kuivateltua bussin katolla jo perjantai iltapäivän aikana.



Perjantai illan aikana paikalle ilmestyi muutama muukin lajitoveri.


Virvokkeita, bändi, savusauna, muikkuja, makkaraa, lettuja ja komeita auringon laskuja. Aika hyvä kattaus.


Auto pelasi kuin ajatus. Ainut vastoinkäyminen koettiin, kun moneen kertaan vuosien varrella hitsattu kaasupoltin hajosi kotimatkalla peräkärryssä pomppiessaan. Noinkohan tuon vielä kerran hitsaisi kasaan...

sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Kuusaa

Sunnuntai iltana oli taas kuukauden ensimmäinen sunnuntai ja tällä kertaa käytiin potkimassa renkaita Kuusaan koskikahviolla. Paikalle ilmestyi vajaa parikymmentä ilma- ja vesijäähdytteistä volkkaria.



lauantai 4. heinäkuuta 2020

Peili päivitys

Puolessa viikkoa hypättiin bussin kyytiin ja lähdettiin etsimään aurinkoa Asikkalan suunnalta. Sieltähän sitä löytyi!


Leiriydyttiin VW kaverin mökillä, ihan sisätiloissa. Ohjelmassa oli suppailua, melontaa, saunomista ja tottakai muurinpohjalettuja ;)


Kotia kun palattiin, niin hyllyssä odotelleet uudet peilit alkoivat poltella niin paljon, että vedin haalarit niskaan ja vetäydyin tallin puolelle. Olin jo alkukesästä hankkinut 6" x 11" truck peilit mutta asennus oli venähtänyt, kun kiinnitysten suunnittelu otti aikansa. Lopulta ajatus kirkastui ja selvisin vain kahden reiän poraamisella oviin. 

Viikko sitten vastaan käveli alkuperäisten peilien NOS kiinnitys palikat ja niiden päälle lähdin ajatusta toteuttamaan. Näiden avulla alapään kiinnitystä varten ei tarvinnut porailla mitään reikiä.


Askartelin kumiletkun pätkistä holkit alkuperäisten peilien varsien reikiin. Truckki peilien alakiinnitysvarret istuivat sitten nätisti näihin uusiin kiinnikkeisiin M8 pulteilla. Peilien mukana tulleet kolmiomalliset alakiinnikkeet sai heittää miljoonalaatikkoon.


Ovien yläosaan piti porata kaksi reikää mihin yläkolmio kiinnittyi nätisti kahdella popniitillä. Totesin että nyt olen päässyt bussin kanssa siihen vaiheeseen että reikien poraaminen pintapelteihin ei tuota mitään tuskaa. 


Onkohan tämä nyt sitä kasarityyliä parhaimmillaan. Toiset tykkää, toiset ei. Itse lukeudun ensimmäiseen joukkoon. Jotenkin nämä truckki peilit ovat aina viehättäneet, jo pikku pojasta saakka. Nyt näkee ilman kuikuilua missä bussin takanurkat menevät peruuttaessa ja mikä tärkeintä, trailerin kanssa pyörittely on nyt huomattavasti mukavampaa kuin alkuperäisten pikkupeilien kanssa!