Jarruttaa, ei jarruta, jarruttaa...

Jarruongelmista syntyikin kunnon lumipalloefekti. Lopulta tuli uusittua sylinterit molemmin puolin, letkut, kengät ja pyöränlaakerit. Tämän jälkeen vehkeellä pystyi jo ajamaan ja jarruttelemaan mutta rummut taitavat olla sen verran kierot, että välillä tuntuu pientä jumpsutusta jarruttaessa. Kenkien kehiminen on myös pirun tarkkaa puuhaa, kun aina jossain kohdassa meinaa jäädä kengät hinkuttamaan ja sitten taas rumpu lämpiää.

Eilinen kuukausi meetinki Petäjävedellä meni jo kohtuu kivuttomasti. Lähdin matkaan koko yhdistelmällä, tulipahan testattua kärrynkin kunto. Oikea puoli vielä hieman laahasi mutta illalla säädin sitäkin pari napsua auki ja sen jälkeen tuntui asettuvan sekin puoli. Uusia rumpuja en ala enää ostamaan, näillä sitkutellaan nyt kesän yli ja talvella rakennetaan levyt taakse.

Keväällä ihmettelin ohjauksessa ollutta väljyyttä ja simpukan säädöillä ei ollut asiaan mitään vaikutusta. Meinasin jo ostaa uuden simpukankin kunnes keulaa purkasessani huomasin, että simpukkahan oli irti rungosta! Simpukan nuljuaminen osui silmään vasta kun keulan pohjapellin ruuvasin pois edestä. Näköjään jokainen neljästä pultista oli parin kesän ajojen aikana löystynyt millin-pari. Pultit takaisin momenttiin ja kas kummaa, simpukan pystyi säätämään ja ohjauspyörän välykset asettuivat tehtaan arvojen sisään! Nyt auto pysyy taas omalla kaistalla kovemmassakin vauhdissa.

Saa nähdä kauanko nyt selvitään ilman remontteja...