Yellow Submarine

Perjantai iltana projekti taisi nyt sitten saada nimen ja ensi kesän värikin tuli päätettyä. Yläosa vedetään valkoiseksi, alaosa keltaiseksi ja peppuun tatuoidaan Yellow Submarine. Heräsi ajatus jopa pyöreistä sivuikkunoista ;)

Tänään nappasin jarrusatulat irti, vaihtoon menevät jarruletkut, männät satuloista ja tiivisteet. Hiekkapuhalsin satulat ja sen jälkeen irroitin männät. Isot pojat kertoivat, että jumiutuneet männät lähtevät irti rasvaprässillä. Temppu toimikin yllättävän hyvin, hieman sottaista puuhaa tosin...

Pallo ilmaan

Peltipaikkoja odotellessa nykäisin pallukan ilmaan, pukkien varaan. Nyt toivotaan ettei käyttöautoihin tule remontin tarvetta, kun tämä projekti ei hetkeen pyörillä kulje. Samalla kartoitin vikoja ja puutteita, pitää varmaan ripustella joku lakana tallin seinään kiinni mihin voi raapustaa TODO-listaa. Nyt kun saisi pidettyä itsensä kurissa ja korjaisi alkuun vain pakolliset jutut eikä lähtisi ainakaan vielä entisöinti linjalle.

Posti kiikutti eilen huolto-oppaan, lukeminen kannattaa aina. Ainakin manuaalin lukeminen ;)

Vikalistalla oli ensimmäisenä katkennut pyörän pultti. Irroitin jarrulevyn ja nappasin katkenneen pultin pois. Uutta pulttia odotellaan...

Samalla tuli todettua, että jarrusatulan männät olivat aivan jumissa. Pitänee siis purkaa ja putsailla satulat ja katsoa saako osat herkisteltyä vai joutuuko tilailemaan uusia.

Samoilla vauhdeilla nappasin takaakin rummut irti, tehdään nyt sitten jarrut ekaksi kuntoon. Rummut olivat siinä kunnossa, että menevät vaihtoon kummaltakin puolen. Reunat hapertuneet ja toisessa rummussa oli jo reikäkin...

Hämmentävää tässä oli, että kaikki edellä mainitut osat irtosivat ilman sen suurempaa jumppaa ja kiroilua! Pultit auki ja osat irti, aivan kuin uutta autoa olisi purkanut ;) Jotenkin alkaa tuntua siltä, että tuo mittarissa seisova noin 95 tuhatta kilometriä saattaa pitää hyvinkin paikkansa.

Rapea ranskalainen?

Ostokrapula on podettu ja autoa on pikkuhiljaa siivoiltu. Samalla on paikallistettu muutamia ruostepeikon aikaansaannoksia. Uusia yllätyksiä ei toistaiseksi ole löytynyt, vain katsastuslapuissa mainitut reiät. Käytännössä vaihtoon menee molemmilta puolin sisähelmat ja apukuskin kynnyksen sisäpuoli.

Valmiita korjauspaloja näyttäisi olevan tarjolla hyvin joten metritavarana peltiä ei tulla tontille kuskaamaan. Osakauppoja on jo alustavasti hierottu ja jäämme jännityksellä odottamaan osien saapumista.

Mukana tulleet aluvanteet eivät istu omaan silmään ollenkaan ja vanteille kääräistyt kumit ovat sen verran huonossa kunnossa, että ne saavat myös mennä. Hakusassa olisi neljä kappaletta keulalla roikkuvan vanteen näköisiä peltivanteita, 5x112 jaolla. Pillerikapselit ja kromirinkulat reunoille myös!

Vaikka auto saapuikin tontille "itsestään" niin pitihän sitä nyt kuivatyypit ottaa ja vähän fiilistellä ;) Tällä hetkellä käydään perheen sisäistä kamppailua tulevasta värityksestä. Yläosa pysyy valkoisena mutta alaosa tulee olemaan joko keltainen tai viininpunainen (kuten muutkin meidän autot). Tonttiin tiputus myös hieman kiinnostaisi, tää on niin kauhian korkia vakiona...

Hippy hippy shake

Tästä se alkaa, Jenkki/Niva mies (ennakkoluulottomasti malmia tontilla kaikista suurista automaista) sekaantui sitten ilmajäähdytteisten maailmaan. Tavoitteena on päästä tienpäälle ensi kesänä, koko pesueen voimin, Das Camper! Vai onko se Die vaiko Der, mulle ei vielä valjennut tämän tapauksen sukupuoli...

VW bussi on aina näyttänyt kauniilta silmään mutta takaraivossa piilenyt unelma vaikutti taas sen sortin kotkotukselta, ettei se ikinä tule toteutumaan. Noh, syksy tuli ja bongasin chattiautosta kesken työpäivän, aivan vahingossa (kuka helvetti surffaa vahingossa työpäivänä nettiauton sivuilla) mielenkiitoisen aihion mikä oli melkein naapurissa. Näppärä pikkubussi, rekisteröity kuudelle = koko perhe mahtuu kyytiin + jää vielä yksi paikka vapaaksi liftareille :) Rekisteriotteessa maininta liedestä, saisikohan sinne leivinuunin... myös makuupaikat kahdelle aikuiselle löytyy. Kävin makoilemassa auton alla mutta sillä reissulla kauppoja ei syntynyt. Projekti vaikutti sen verran suurelle, että järki voitti. Pari kuukautta myöhemmin puhelimeen saapui viesti, että nyt voisi kaupat syntyä hieman pudotetulla hinnalla. Tästä se helvetti sitten repesi, viikon verran unettomia öitä, talveksi oli jo ehditty suunnitella muita projekteja, yms. Lopulta "järki" voitti ja tein tarjouksen millä auto saapui suoraan omalle tontille :)

Tovin kun autoa tuossa illalla tuijottelin niin ei tämä nyt ollenkaan pahalta vaikuta. Pari kuukautta sitten jäänyt leimalta roikkumaan vain parista helman ruostereiästä, päästöistä ja epätasapainoisista takajarruista. Helppo nakki, tällähän cruisaillaan ensi kesänä!

Nyt vain toivotaan ettei projekti repeä käsistä kuten edellinen projekti minkä piti alunperin olla vain jarruremontti mutta lopulta käsissä oli museoauto millä ei uskalla ajaa ettei se kulu ;)