sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Sivuprojekteja

Käyttöautosta antautui vesipumppu viime viikolla joten bussi muuttui sitten käyttöautoksi. Olishan tämän voinut tehdä jo aikaisemminkin, on se vain niin mukava lötkötellä bussilla paikasta toiseen. Kiire unohtuu heti kun tämän rattiin hyppää ja hymy on korvissa niin kyytiläisillä kuin vastaatulijoilla. Käyttöperäkärry sattui olemaan täynnä kaatopaikalle menevää romua joten bussin kärry pääsi tänään oikeisiin töihin. Aamun agenda oli Honkkarista multaa ja puutarhalta peräkontti täyteen kukkia ;)


Viimeiset pari vuotta on tullut askarreltua ilmajäähdytteistä moottoripyörää. 2 litraisia type 4 moottoreita kun alkoi olla hyllyssä useampia, niin päätin rakentaa bussin kaveriksi kaksipyöräisen type 4 tekniikalla. Kevään korvalla valmistui vihreä pyörä, The Hulk, samanlaisella 2 litraisella koneella millä bussikin on varustettu. Sopiva pelastusvene bussin perään ;)


Tarkoitus oli kiikuttaa pyörä useampaankin näyttelyyn kevään aikana mutta korona iski päälle ja kaikki tapahtumat peruttiin. Paketoin valmiin pyörän tallin perälle odottamaan, että maailma korjaantuu ja päästään pyöräyttämään pieni näyttelykierros. Sen verran pyörän kanssa kuitenkin touhusin, että kävin rekisteröimässä sen ja tämä on nyt maailman ensimmäinen, katulaillinen, 2 litraisella type 4 moottorilla varustettu moottoripyörä. 

Ja jotta tekeminen ei loppuisi kesken, niin viime syksynä tuli hommattua vanha peräkärryn raato mistä olen nyt koronan aikana eristyksissä ollessa remontoinut mp traileria bussin perään. Tämäkin alkaa olla jo loppusuoralla, saa kesällä kulkemaan mopon bussin perässä vähän tyylikkäämmin kuin perus muulilla. 


Kesän VW tapahtumat taitaa olla aika vähissä mutta eiköhän sitä jotain pienimuotoista keksitä vaikkei yön yli reissuja tulisikaan tehtyä.

#aircooledmoments

perjantai 1. toukokuuta 2020

Vappu

Jyväskylän VWappu cruising peruuntui vuodelta 2020 joten tänä vuonna pidettiin sitten pienemmällä porukalla lockdown picknic omalla pihalla.


Viikon kun auto seisoi pihassa ja tänään käänsin sen ympäri niin jo taas joku nostajista piti ääntä. Se on näköjään ihan tuurista kiinni milloin nostaja tyhjenee ja miten nopeasti. Tämä oli sitten ensimmäinen ja viimeinen hydraulinostajilla varustettu type 4 tässä taloudessa. Antaa lätkyttää ja ajetaan loppuun, seuraavaan koneeseen tulee nokka kovilla nostajilla.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

Ajokausi startattu

Eilen väänsin avainta ja laakista käyntiin. Peruuttelin bussin tallista ulkoruokintaan jotta mahtuu edistämään verstaan puolella muita projekteja. Hämmentävintä oli että noin kuuden kuukauden seisottamisen jäljiltä yksikään hydraulinostaja ei naputtanut vaan kone kävi nätisti ilman sivuääniä! Viime kesänä saattoi yksittäinen nostaja tyhjentyä jo vuorokaudenkin seisottamisella. Alkaiskohan nuo uustuotanto hytikat pikku hiljaa asettua ;)

Talven aikana ei tullut tehtyä bussille mitään remontteja, lukuunottamatta tuota tammikuun termarin vaihtoa. Useampana iltana talven pimeimpinä hetkinä istuttiin rouvan kanssa bussin takapenkillä ja kuunneltiin kasetteja, kivaa harrastamista välillä näinkin.


torstai 2. tammikuuta 2020

Termostaatti vaihtoon

Nonni, ei se korjattu termostaatti kestänyt kuin syksyn ajot. Alkoi jostain kohtaa taas vuotamaan ja venähti pitkäksi.


Syksyllä tuli onneksi haalittua hyllyyn useampiakin termareita ja nappasin tilalle nyt vain yhden ehjän alkuperäisen. Tutkitaan vuotanutta termostaattia joskus tulevaisuudessa tarkemmin.


Pakosarjojen säksätys vaivasi pitkin kesää. Varsinkin kuskinpuolella. Säksätys katosi aina pienellä kirrauksella mutta muutaman päivän päästä alkoi taas kuulua pientä sivuääntä. Ei nuo lämmönvaihtimetkaan ihan suorat mahda olla mutta aivan selkeästi vuoto alkoi aina löystymisestä johtuen. 

Tähän saakka on tullut käytettyä pakosarjojen muttereina 11mm avaimeen passaavia kuparimuttereita. Mahtuu nätisti pyörittelemään paikoilleen eivätkä jumahda kiinni pinnapultteihin tai ainakaan eivät tähän mennessä ole koskaan jumittuneet. Paitsi nytpä jumahti. Kun pyörittelin muttereita auki, niin eiköhän kaksi pinnapulttiakin tullut mukana.


Nämä 11mm mutterit näköjään painuvat kasaan ajanmyötä ja siitä mahtaa se säksätyskin johtua. Lisäksi kasaan painuminen aiheuttaa mutterin jumittumisen pinnapulttiin. Vasemmalla uusi mutteri ja oikealla pari kesää paikoillaan ollut. Painunut ainakin millin kasaan.


Nyt vaihdoin tilalle hieman tukevammat mutterit. Kupariset nämäkin, jostain T4/T5 turbosta tai pakosarjoista peräisin. Muttereissa on myös leveä kaulus joten näiden ei pitäisi painua kasaan. Kiristyskin sujui huomattavasti nätimmin kuin aiemmin käytössä olleilla pienillä muttereilla. Ennen paikalleen laittoa tsekkasin kierteet tapilla ja pyyhkäisin väliin kuparitahnaa etteivät vain jumahtaisi pinnapultteihin.


Kokeillaan josko pakosarjat pysyisivät nyt tiiviinä. Seuraava vaihtoehto on sitten koko putkiston purku ja lämmönvaihtimien tiivistyspintojen mahdollinen oikaisu jotta istuvat sata varmasti kansiin.

lauantai 12. lokakuuta 2019

Termostaatin korjaus

Syyshuoltoa tehdessä huomasin, että termostaatti oli hajonnut ja koneen ilmaohjaimet olivat kokoajan auki asennossa. 2013 vuonna ostettu uustuotanto termostaatti oli vetäissyt viimeisen henkäyksen jossain vaiheessa kesällä. Haitariosasta en löytänyt murtumia joten heräsi epäilys, että olisiko tuo vain pettänyt jostain juotoksistaan. Ei kehtaisi taas tilata Jenkkilästä uutta 140 euron type 4 koneen termostaattia. Tässähän olisi oiva paikka opetella termarin korjaus.

Kaasupoltin kouraan ja termostaatti palasiksi.


Puhdistus ja tarkastus osille. Samalla rassasin vaijeripäästä täyttöreiän auki. Juotin tötterön takaisin kasaan. Isopropyylialkoholi passaisi lukemani perusteella nesteeksi termarin sisälle.


Muutama millilitra täyttöreiästä sisään ja puristus kasaan.


Täyttöreikä tinalla umpeen ja koeponnistus keittokattilassa. Tuntuisi olevan tiivis ja laajenee lämmetessään lähes oikeilla lukemilla ja painuu kasaan jäähtyessään.

Ruuvasin termarin takaisin koneen kylkeen ja kasassa olessaan mittakin on ihan Bentleyn manuaalin mukaisissa lukemissa eli noin 35mm. Hyvä hyvä, katsotaan kauanko taas kestää.

torstai 3. lokakuuta 2019

Battery monitor II

Oikeassa olin aavistusteni kanssa. Ohjauksessa tuntui välystä ja sille löytyi ihan syykin. Simpukalta tulevan ohjausvarren pallonivel oli löysällä apusimpukassa. Väljää ei ollut paljon mutta kun se kaikki kertautuu moninkerroin ratille saakka päästyään. Sokka oli paikoillaan ja en keksinyt löystymiselle mitään muuta syytä kuin maalin kulumisen pois apusimpukan varren ja nivelen välistä. Aikoinaan tuo apusimpukan varsi tuli ruiskittua kauttaaltaan ja samalla nivelten reiätkin saivat paksun maalikerroksen. Käsi pystyyn virheen merkiksi.


Kiristin nivelen, rasvasin keulan ja tadaa, ohjaus oli jälleen priima kunnossa! Samalla maalasin kiveniskemiä saaneen kallistuksenvakaajan, kesällä tuli muutaman kerran leikittyä aura-autoa kapeilla sorateillä.

Valojen kuntoa kun tarkastelin, katsastus päivä lähestyi, niin huomasin että jarruvalot olivat jälleen kerran pimeänä. Vuosi sitten sama juttu. Yleismittarin kanssa auton alle ja siellä se anturi oli taas pimeänä.


Uusi anturi tilalle ja valot alkoivat toimia. Tällä kertaa erimerkkinen anturi, katsotaan kauanko kestää. Leima tuli haettua ja taas saa kurvailla vuodenpäivät eteenpäin.

Kesällä kaveri vinkkasi Battery Monitor nimisestä palikasta ja puhelimen sovelluksesta. Tämähän kuulosti just passelilta hupiakun valvontajärjestelmältä. Rojut tilaukseen eBaystä, maksoikohan jotain 20€ kotia tuotuna.


Palikka akun napojen väliin.


Puhelimeen AppStoresta sovellus ja nyt puhelin ilmoittaa automaattisesti akun varaustason, kun saavun auton lähistölle. Sovelluksen käynnistämällä saa sitten kaivettua lisää tietoa akun tilasta. Parin viikon käytön jäljiltä vaikuttaisi toimivalta toteutukselta. Ei tarvitse enää jännittää mikä on hupiakun kunto.

 

lauantai 14. syyskuuta 2019

Syysretki

Sattui perjantaille auringonpaistetta ja kutsu kaverin mökille joten ei muuta kuin bussi parkkiin järven rannalle.


Tuli testattua täysin "omavarainen" leirintäkin. Tontilla kun ei ollut sähköä tarjolla, niin kokeiltiin selviämistä hupiakulla ja kaasulla. Hyvinhän se sujui. Valot toimi akuilla, kylmälaukku ja muurikka kaasulla. 


Uni maittoi bussissa ja tuulilasin läpi sai katsella auringon nousua. Aamupalankin tarkeni syödä t-paidassa ja shortseissa! 


Hauskaa oli. Kesän viimeinen reissu taisi olla tässä. Ens viikolla pitäisi käyttää leimalla joten sunnuntai taitaa vierähtää huoltohommissa. Ohjauksessa on alkanut tuntua hieman väljää, saa nähdä joutuuko niveljumppaa harrastamaan.